Hautajaisjärjestelyiden aloittaminen
Hautausjärjestelyt voi aloittaa heti läheisen poismenon jälkeen, vaikka ette ole vielä saaneet hautauslupaa. Mikäli tarvitsette kiireellistä apua, kuljetustemme päivystysnumero on avoinna 24/7, puh. 010 2480 895. Liikkeemme aukioloaikoina voitte soittaa meille asiakaspalvelun puhelimeen 08 852 2246 tai tulla toimitilaamme, niin ryhdymme yhdessä viemään asioita eteenpäin. Neuvomme ja autamme, ja järjestämme kaikki tarvittavat kuljetukset nopeasti. Muiden asioiden hoitamisella ei yleensä ole kiire. Seurakunnassa ei myöskään tarvitse asioida ennen meille tulemista. Autamme teitä asioissa matkan varrella ja lupaamme hoitaa läheisenne viimeisen matkan arvokkaasti ja sydämellä.
Ensimmäiset kuljetukset. Mikäli kuolema on tapahtunut Kuusamon seudulla kotona tai hoivakodissa, kuljetetaan poismennyt ensin terveyskeskuksen tiloihin. Hoivakodeilla on meidän yhteystietomme. Kotona tai muualla tapahtuneissa kuolemantapauksissa kuljetus tehdään ns viranomaiskuljetuksena. Silloin kun vainajan kuolinsyy tutkitaan, viedään poismennyt viranomaiskuljetuksena Ouluun oikeuslääketieteelliseen.
Ensimmäinen omaisten hoidettava asia on yleensä arkun ja vaatetuksen valinta. Me puemme ja laitamme vainajan kauniisti arkkuun terveyskeskuksessa tai Oulussa oikeuslääketieteellisessä ja kuljetamme sen jälkeen poismenneen arkussa seurakunnan vainajien säilytystiloihin.
Ennen hautajaisjärjestelyiden aloittamista on hyvä selvittää onko vainaja tehnyt ennakkosopimuksen / suunnitelman hautausjärjestelyistä. Hautausjärjestelyissä tulee aina kunnioittaa vainajan tahtoa ja vakaumusta, mutta myös omaisten toiveet otetaan luonnollisesti huomioon hautajaisten suunnittelussa. Jos vainajan toiveet eivät ole tiedossa, päättävät omaiset hautausjärjestelyistä.
Vainajan siunaus/jäähyväistilaisuus ja muistotilaisuus on yleensä kahden – kolmen viikon kuluttua kuolemantapauksesta.
Kuka vastaa järjestelyistä?
Hautaustoimilain (8. Luku 23 §) mukaan hautausjärjestelyistä vastaa ensisijaisesti leski, avopuoliso tai lapset. Jos vainajalta ei jäänyt lähisukulaisia voi joku muu vainajan läheinen hoitaa järjestelyt ja jos hän ei ole kuolinpesän osakas, on hän oikeutettu saamaan kohtuullisen korvauksen kuolinpesän varoista.
Hautauslupa
Läheisenne hautausta varten tarvitsette hautausluvan. Hautauslupa on todistus siitä, että hautaamiselle ei ole juridisia esteitä. Hautausluvan kirjoittaa läheistänne viimeksi hoitanut tai ruumiinavauksen suorittanut lääkäri. Lupa hautaamiseen annetaan heti, kun vainajan henkilöllisyys on varmistettu ja vainajaan välittömästi liittyvät tutkimukset on tehty. Hautauslupa annetaan joko vainajan omaiselle tai halutessanne suoraan hautaustoimistolle.
Hautauslupaa ei kuitenkaan tarvitse odottaa, se ei ole este asioiden hoitamisen aloittamiseksi. Voitte siis aloittaa järjestelyt kanssamme heti. Tarvitsemme hautausluvan siihen mennessä, kun puemme poisnukkuneen arkkuun ja kuljetamme vainajan seurakunnan tiloihin. Hautauslupa tulee lisäksi toimittaa ennen hautausta siihen seurakuntaan, jossa hautaus suoritetaan sekä tuhkahautauksessa siihen seurakuntaan, jossa tuhkaus suoritetaan. Voitte hoitaa tämän itse, tai me voimme hoitaa sen puolestanne.
Hautaamismuodot
Hautaus voidaan suorittaa joko arkku- tai tuhkahautauksena. Molemmissa hautaustavoissa siunaustilaisuuden kulku ja merkitys on samankaltainen.
Perinteisemmässä arkkuhautauksessa arkku haudataan maahan. Kukat lasketaan arkulle kirkossa tai kappelissa. Toimituksen jälkeen arkku kuljetetaan omaisten saattelemana hautaan laskua varten hautapaikalle. Toimituksen voi pitää vaihtoehtoisesti myös haudalla.
Tuhkahautauksessa arkku viedään seurakunnan säilytystiloihin odottamaan tuhkausta. Tuhkauksen jälkeen tuhkauurna lasketaan hautaan sille erikseen varattuna aikana. Uurnan laskun yhteydessä voidaan järjestää erillinen hiljentymishetki. Mukana voi olla myös pappi seurakunnasta.
Tuhkauurna tai tuhkat voidaan sijoittaa myös muualle kuin seurakunnan hautausmaalle. Tuhka voidaan haudata uurnassa, sirotella mereen tai kätkeä maahan muistolehtoon. Tuhkan sijoittamiseen tarvitaan aina maa-tai vesialueen omistajan tai haltijan suostumus. Tuhkat on sijoitettava lopullisesti yhteen paikkaan vuoden kuluessa tuhkaamisesta.
Hautajaisten kustannukset
Hautajaisten kustannukset koostuvat hautaustoimiston ja seurakunnan palveluista. Jokaiset hautajaiset ovat yksilölliset ja kokonaiskustannuksiin vaikuttavat monet eri valinnat. Hautaustoimiston kautta tulevia nk. välttämättömiä palveluja ovat arkku ja mahdollinen uurna, vainajan arkkuunpukeminen sekä kuljetukset, vainajalle valitaan yleensä myös päälle puettavat vaatteet. Kuljetusten määrään vaikuttaa siunauspaikka ja hautapaikka. Tämän lisäksi kustannuksia voi syntyä, siunaus/jäähyväistilaisuuden ohjelmasta, muistotilaisuuden tarjoiluista ja järjestelyistä, kukista, lehti-ilmoituksesta, hautakivestä tai hautakivitöistä sekä perunkirjoituksesta ja perinnönjakokirjasta.
Seurakunnan palveluihin, joista syntyy kustannuksia kuuluvat vainajan säilytys, hautapaikkaan liittyvät asiat, tuhkaus ja joissain tapauksissa tilavuokrat. Kuusamon seurakunnan perimät hautajaisiin liittyvät kustannukset löytyvät hinnastosta täältä (linkki avautuu uuteen välilehteen).
Käymme kaikki kustannukset kanssanne läpi tapaamisessa. Autamme mielellämme budjettinne mukaisen kokonaisuuden suunnittelussa. Hoidamme tarvittaessa kaikki palvelut ”avaimet käteen”-periaatteella tai neuvomme teitä asioissa, jotka haluatte hoitaa itse.
Kuka maksaa hautajaiskulut?
Hautauskulut maksetaan ensisijaisesti kuolinpesän tililtä, vainajan varoista. Mikäli vainaja oli eläessään varaton, voi olla mahdollista saada hautausavustusta (kts seur kpl). Kuolinpesän varallisuus onkin aina hyvä selvittää ennen järjestelyiden lopullista sopimista. Kuolinpesän varoista maksetaan ensimmäisenä kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskulut ja vasta tämän jälkeen muut velat. Mikäli pesän varat eivät riitä kaikkein laskujen maksuun on äärimmäisen tärkeää, että pesänhoitaja ei maksa tililtä mitään ennen kuin varojen kokonaistilanne on selvinnyt. Laskuttajiin kannattaa olla yhteydessä ja kertoa tilanteesta, maksuaikaa saa aina. Omaiset eivät pääsääntöisesti vastaa vainajan veloista, mikäli kuolinpesä on varaton. Hautauskustannuksista, jotka on tehty kuolinpesän lukuun, omaiset kuitenkin vastaavat henkilökohtaisesti.
Hautausavustukset
Varaton tai vähävarainen kuolinpesä voi anoa hautausavustusta kelan toimeentulotukena. Toimeentulotukea haetaan Kelasta, joka ratkaisee asiakkaan oikeuden perustoimeentulotukeen. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki kuuluvat hyvinvointialueiden vastuulle (nykyisin siis Pohde). Hautausavustusta voi saada mahdollisesti myös ammattiyhdistyksen hautausavustuskassasta, mikäli vainaja oli eläessään ammattiyhdistyksen jäsen. Hautausavustuksia voivat saada lisäksi sotainvalidit ja -veteraanit sekä rintamamiehet. Myös työnantajan vakuutusyhtiö voi maksaa korvausta työssä olleen henkilön kuollessa. Varattoman ja yksinäisen vainajan hautajaiset järjestää edunvalvoja. Tarvittaessa kotikunnan kunta on velvollinen huolehtimaan järjestelyistä, mikäli hautausjärjestelyistä vastaavaa henkilöä tai tahoa ei löydy.
Tieto väestörekisteriin
Vainajaa hoitanut lääkäri tai oikeuslääkäri tekee ilmoituksen kuolemasta vainajan kotikunnan maistraattiin. Siellä tieto kuolemasta kirjataan valtakunnalliseen väestötietojärjestelmään, josta se välittyy automaattisesti seurakuntaan, kelalle ja verottajalle. Pankit, valtion virastot ja useat eläke- ja vakuutusyhtiöt saavat tiedon kuolemasta väestötietorekisterin kautta.
Omaiset tarvitsevat myös kuolemasta kertovan virkatodistuksen, joka haetaan joko maistraatista tai seurakunnasta. Virkatodistuksen avulla omaiset voivat hoitaa virasto- ja pankkiasioita. Virkatodistusta tarvitaan myös perunkirjoitukseen. Neuvomme teille minkälainen virkatodistus tarvitaan ja miten se haetaan.
Hautapaikka
Hautapaikka voi olla olemassa oleva sukuhauta tai uusi hautapaikka. Jokaisella on oikeus tulla haudatuksi kotiseurakunnan hautausmaalle, riippumatta siitä onko kuulunut kirkkoon vai ei. Toiselta paikkakunnalta uutta hautapaikkaa voi anoa seurakunnalta, mutta kaikki seurakunnat eivät luovuta uusia arkkuhautoja vieraspaikkakuntalaisille.
Haudattaessa suku- tai jo olemassa olevaan hautaan tulee tarkastaa hautasijojen määrä ja aiemmin haudattujen vainajien hautausajat, josta selviää onko arkkuhautaus mahdollinen.
Mikä eroon siunaus- ja jääyväistilaisuudella? Mitä tarkoittaa siviilihautajaiset?
Kirkolliset siunaustoimitukset pidetään yleisten kaavojen ja seurakuntien käytäntöjen mukaan. Ohjelman kulkuun on useita eri vaihtoehtoja. Siunaus-tai jäähyväistilaisuus voidaan suunnitella omaisten ja/tai mahdollisesti vainajan eläessään ilmoittaman suunnitelman mukaisesti.
Jos vainaja ei kuulunut eläessään seurakuntaan, voidaan vainajalle järjestää siviilihautajaiset. Niihin kuuluu uskonnosta vapaa jäähyväistilaisuus. Tilaisuuden voi pitää mahdollisesti kappelissa, haudalla tai kotona. Tilaisuudella ei ole mitään erityistä kaavaa, vaan se rakennetaan vainajan ja omaisten toiveiden mukaiseksi. Seurakuntaan kuulumaton vainaja voidaan kuitenkin omaisten toivoessa siunata hautaan kristillisin menoin, kunhan varmistetaan, ettei toimita vainajan toiveiden vastaisesti.
Lisää tietoa kirkkoon kuulumattoman hautajaisjärjestelyistä saat kirjoittamastamme artikkelista.
Hautajaisiin kutsuminen ja kuolinilmoitukset
Hautajaiset voi pitää aivan lähimpien ihmisten kesken tai sinne voi kutsua enemmän sukua ja ystäviä. Nykyään on yleistynyt käytäntö, että vieraat kutsutaan tilaisuuksiin henkilökohtaisesti. Saattoväen voi kutsua paikalle myös avoimella kutsulla, ennen hautajaisia lehteen laitettavan kuolinilmoituksen välityksellä. Siinä voi olla kutsu hautaus- ja mahdollisesti myös muistotilaisuuteen. Nykyään on yleistynyt tapa, että siunaustilaisuuteen (kirkkoon) kutsutaan laajempi joukko ihmisiä avoimella kutsulla ja muistotilaisuuteen kutsutaan vain lähipiiri. Tällöin voi kuolinilmoitukseen tai kutsuun kirjoittaa esim. näin: ”Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme NIMI siunataan lauantaina PVM Kuusamon Pyhän Ristin kirkossa klo 10:00, jonka jälkeen muistotilaisuus perhepiirissä. TAI: jonka jälkeen muistotilaisuus kutsuttujen läheisten kanssa.” Toinen vaihtoehtoinen teksti: Rakkaamme siunataan Kuusamon Pyhän Ristin kirkossa lauantaina xx.xx.xxxx klo 12. Muistotilaisuus omaisten kesken.”
Kuolinilmoitus voidaan julkaista myös vasta hautajaisten jälkeen, jolloin siinä yleensä kiitetään usein osanotosta. Teksti voi olla esim. tällainen: ”Rakkaamme on siunattu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta”.
Myös Kuusamossa yleisestä yhteisadressista ilmoitetaan ennen hautajaisia julkaistussa kuolinilmoituksessa. Teksti voi olla esim ”Yhteisadressi on avattu Kuusamon Kukka ja Hautaus Heikkilään”. Yhteisadressi tarjoaa ihmisille mahdollisuuden muistaa vainajan läheisiä oman adressin sijaan.
Muistotilaisuus
Hautaan siunaamisen jälkeen omaiset ja ystävät kokoontuvat yleensä muistotilaisuuteen. Muistotilaisuuden tarkoitus on muistella vainajaa, ilmaista kiitollisuutta yhteisestä ajasta hänen kanssaan ja myös lohduttaa omaisia ja ystäviä surussa.
Muistotilaisuuden ei tarvitse noudattaa mitään virallista kaavaa. Sen ohjelma suunnitellaan vainajan toiveita ja elämäntapaa kunnioittaen. Tilaisuus voidaan pitää kotona, seurakuntasalissa, ravintolassa tai muussa soveltuvassa tilassa. Muistotilaisuuden ei tarvitse olla vakava tilaisuus, se voi hyvin olla myös tapahtuma, jossa läheiset voivat ilolla yhdessä muistella vainajaa. Tavat ja kulttuuri vaihtelevat paljon eri puolella Suomea ja myös eri perheiden kesken.
Muistotilaisuudessa on yleensä esillä muistopöytä, jonka päällä on valkea liina, vainajan kuva, kynttilä, ja kukkia. Muistopöytään voi lisätä muitakin vainajalle tärkeitä tai hänen elämästään kertovia esineitä.
Muistotilaisuudessa on yleensä ruokatarjoilu tai kahvitarjoilu. Ohjelmaan voi kuulua adressien lukeminen, myös yhteisadressi luetaan ääneen muistotilaisuudessa, yhteistä laulua, papin puhe, muistosanat, lyhyitä puheenvuoroja ja musiikkiesityksiä.
Pukeutuminen
Tilaisuus on arvokas, tarkoituksena on saattaa poismennyt kunnioittavasti viimeiselle matkalle. Suomalaisessa hautajaisperinteessä on tapana pukeutua tummaan asuun. Lasten pukeutumisessa ollaan yleensä joustavampia. Pukeutuminen kuten muutkin asiat hautajaisissa ovat kuitenkin omaisten päätettävissä. Poislähtenyt on saattanut myös itse esittää toiveita siitä minkälaiset hautajaiset hän haluaa ja toive voi poiketa hyvinkin paljon perinteisestä kaavasta.
Istumajärjestys
Omaiset ja sukulaiset istuvat kappelissa tai kirkossa takaa katsottaessa oikealla puolella eturivissä ja vasemmalle asettuvat seuraavaksi lähimmät sukulaiset ja ystävät. Mahdolliset viralliset lähetystöt asettuvat vasemmalle. Muu saattoväki voi valita vapaasti paikkansa ja katsoa, että penkit täyttyvät tasaisesti.
Kukat
Kukat lasketaan arkulle kappelissa, kirkossa tai haudalla. Perinteisin tapa on laskea kukat arkulle kappelissa siunaustilaisuuden alku- tai loppuvaiheessa. Hautajaiskukkien laskun ajankohdasta on hyvä sopia etukäteen siunaavan papin kanssa. Lähimmät omaiset laskevat kukat arkulle ensimmäisinä, jonka jälkeen vuorossa ovat järjestyksessä sukulaiset, työtoverit sekä ystävät ja muut tahot.
Laskijat pitävät ensiksi arkun vieressä muutaman sekunnin hiljaisen hetken, jonka jälkeen he lausuvat muistolauseen. Kukissa on usein mukana kortti tai silkkinauha, johon on kirjoitettu kukkien tuojien nimet sekä muistolause. Tämän jälkeen kukka lasketaan arkun viereen sille varatulle paikalle. Kukat laskettuan voi hiljentyä hetken arkun äärellä, kääntyä omaisiin päin, tervehtiä nyökäten, kumartaen tai niiaten ja siirtyä kiireettä omalle paikalle.
Jos kukat on laskettu arkulle kappelissa ja arkku viedään haudalle, käy saattoväki loppuvirren jälkeen noutamassa omat kukkansa mukaan hautaansaattoon. Kun vainaja on laskettu hautaan hautapaikalla ei enää lueta tervehdyksiä, vaan kukat lasketaan hautaa peittävän kannen päälle. Silloin kun vainaja tuhkataan on usein tapana viedä kukat tulevalle hautauspaikalle, mikäli tuleva hautapaikka sijaitsee siunaustilaisuuspaikan läheisyydessä. Mikäli hautapaikkaa ei ole tiedossa, voi kukat laskea muualle haudattujen muistipaikalle. Kukat voidaan myös jättää arkun päälle kirkkoon ja ne voi myös ottaa mukaan muistotilaisuuteen.
Siunaustilaisuudesta poistuminen
Loppusoiton päättyessä kantajat siirtyvät arkun viereen, yleensä merkin tähän antaa pappi tai suntio. Kantajien kantaessa arkkua ulos saattoon liittyvät ensimmäisenä lähiomaiset, jonka jälkeen vuorossa ovat sukulaiset oikealta ja sen jälkeen käytävän vasemmalla puolella olleet. Uurnahautauksessa arkku viedään seurakunnan säilytystiloihin tai se jätetään paikoilleen siunauspaikalle.
Surutyö
Läheisen ihmisen menehtyessä suru on suuri ja ihmiset reagoivat suruun eri tavalla. Suru on luonnollinen ja tärkeä tapa kohdata menetys. Samalla vastaan tulee oman elämän rajallisuus. Jokainen suree omalla tavallaan. Toisen on helppo itkeä, kun taas toinen suree hiljaa. Kukaan ei osaa ennakoida surun syvyyttä tai kestoa. Surun läpikäymiseen tarvitaan oma aikansa sekä tuki toisilta ihmisiltä.
Hautajaiset ovat tärkeä osa surutyötä, koska sen myötä asia tulee konkreettiseksi. Siunaustilaisuus ja muistotilaisuus ovat omaisten paikka surra yhdessä ja lohduttaa toisiaan. Hautajaisiin kuuluu myös kiitollisuus yhteisestä ajasta ja elämän lahjasta.
Hautajaisissa vainajan saatetaan viimeiselle matkalleen. Yhteisessä rukouksessa voidaan pyytää myös voimaa kaipaukseen ja suruun sekä elämän rajallisuuden aiheuttamiin tunteisiin, ahdistukseen ja pelkoihin.
Kysy lisää
Voit kysyä meiltä mistä tahansa hautajaisjärjestelyihin liittyvistä asioista. Ota yhteyttä!
Palveluluettelo
Löydät alla olevan luettelon kautta lisää tietoa eri palveluista. Listaus on aakkosjärjestyksessä. Kukin sivu aukeaa linkkiä klikkaamalla (linkki avautuu uuteen välilehteen):